Oma retkipaikka
Veikkolan kämppä on rakennettu vuonna 1964 Käpytyttöjen omistamalle maalle talkoovoimin. Kämppä käsittää pienen keittiön sekä tuvan, jossa on tilaa sekä ruokailuun että majoittumiseen. Kämpän pinta-ala on 62,5 neliömetriä ja tontin koko on 2,4 hehtaaria. Kämpällä on porakaivo. Kämpässä nukutaan leveissä laverin tapaisissa kerrossängyissä, joita on yhteensä 8kpl. Niihin majoittuu mukavasti 16 aikuista. Lapsia sänkyihin mahtuu jopa neljä vierekkäin. Veikkolan kämppä on Paskalammen lähettyvillä (tuttavallisemmin Paskis, entinen Porolampi) ja lähimaastosta löytyy nuotiopaikka, puuvaja ja puucee. Kämpällä ei ole sähköä, joten valonlähteenä toimii ikkunat sekä myrskylyhdyt. Lämmitys tapahtuu takan avulla, sekä kaasulämmittimellä. Keittiössä on kaasuliesi.
Kämpän vuokraaminen
Vuokraamme kämppää muillekin, kuin oman lippukunnan käyttöön.
Muille partiolaisille: 150€/viikonloppu
Ulkopuolisille eli ei partiolaisille: 200€/viikonloppu
Mahdollisesta muusta virkistyskäytöstä, kuten nuotiopaikan ja välineiden lainaamisesta sovitaan erikseen.
Vuokraamisesta vastaa kämppävoutimme Katariina Kultaluoma, kultapuro.post(at)gmail.com.
Kämpän osoite on Rämepolku 6, Veikkola
Kämpän koordinaatit:
P/N/lat: 6686420
I/E/lon: 2525597
Myös Kansalaisen karttapaikka palvelee.
Kämpän historiaa ja kunnostukset
Ennen omaa kämppää Käpytytöt retkeilivät Nuuksiossa, Kallion partiopiirin omistamassa Korvenkolkassa. Omasta kämpästä oli haaveiltu, mutta vasta kun Korvenkolkan käyttö evättiin, oli pakko ruveta toteuttamaan haavetta.
Vuoden 1963 lopulla Käpytytöt ostivat 2,4 hehtaarin tontin Veikkolasta, Kirkkonummelta. Arkkitehtiopiskelija Olli Mildh Tapiolan Pojista piirsi hirsimajan ja silloisen lippukunnanjohtajan, Sirkka-Liisa Sarantauksen mies, Esko Sarantaus, teki työpiirustukset, rakennusselvityksen ja pyysi urakkatarjoukset. Rakentaminen vaati poikkeusluvan, mutta se myönnettiin. Kirkkonummen rakennuslautakunnalta saatiin rakennuslupa 18.2.1964.
Urakoitsijat olivat veikkolalaisia, rakennustarpeita (lattialankut, pöytä-, laveri-, ja kattolaudat, takkatiilet ym.) saatiin lahjoituksina. Lahjoituksia tekivät myös lippukuntalaisten vanhemmat sekä Käpylän Lions Club, jolta saatiin eristysvillat.
Ensimmäiset puut kaadettiin 16.4.1964 ja elokuun kahdeksantena pidettiin harjannostajaiset. Maja valmistui hyvissä ajoin lippukunnan 30-vuotisjuhliin ja rakennustarkastajan loppukatselmus oli 13.11. (Käpytyttöjen 50-vuotishistoriikki)
Kämpän takkaa uusittiin vuonna 2002, jolloin hankimme varaavan takkasydämen ja ulkokuori rapattiin. Viime vuosina kämpän lähistöön on noussut taloja, mutta aivan seinänaapureita ei vielä metikössä ole ja kämpän ympäristö on rauhallinen lukuun ottamatta koiranulkoiluttajia, sudareita sekä lenkkeilijöitä, jotka ovat ”eksyneet” lähimaastoon.
Lokakuussa 2009 kämpälle saatiin viimein porakaivo, joten juomavettä ei enää tarvitse tuoda kaupungista.
Kesällä 2017 nuotiopaikkaa siistittiin.
Elo-syyskuussa 2018 kämpän katto uusittiin ja remontoitiin perusteellisesti, kun vanha katto alkoi paikoin vuotaa. Vanhat kattopellit ja niiden alta paljastuneet huovat poistettiin, kattoa kohotettiin noin 10cm, suoristettiin ja eristettiin uudelleen. Katon ja savupiipun suojaksi asennettiin uudet, metsänvihreät konesaumatut pellit. Puutavara saatiin lahjoituksena Kaskipartio ry:ltä, jolta oli jäänyt lautoja ja lankkuja yli oman kämpän rakentamisesta.
Talvella 2020 Veikkolan patjat uusittiin. Uusi päällyste on vettä ja likaa hylkivä.
Sirkka-Liisa ja Esko Sarantauksen poika Rauno Sarantaus löysi vanhempiensa arkistoista kämpän alkuperäiset piirustukset sekä muita asiakirjoja liittyen sekä kämppään että muuhun lippukuntamme toimintaan. Rauno lahjoitti kaikki asiakirjat sekä muutamia vanhoja ja arvokkaita partiokirjoja lippukunnallemme syksyllä 2021.
Lokakuussa 2022 kämpän ulkoportaat uusittiin kokonaan ja niistä tehtiin loivemmat, helpottamaat sudarien kulkua.
Käpytytöt 